Japani: turistin kokemus ja yhteiskunnan todellisuus

Jarkko Sipilä
15. syyskuuta
2 min käytetty lukemiseen

Vietin kesälomallani kaksi viikkoa Japanissa, opiskelijavaihdossa olevan tyttäreni vieraana. Ja vaikutuin. Ihmisten ystävällisyys, liikenteen rauhallinen sujuvuus, luonnon ja rakennetun ympäristön siisteys ja estetiikka. Tokiossa elää yli 30 miljoonaa ihmistä. Miten voi olla mahdollista, että kaupunki on turvallinen 24/7, ja kadut ovat siistejä, vaikka roskakorit loistavat poissaolollaan?

Ystävällisyys arjen normina

Turistina minut otettiin lämpimästi vastaan. Japanilainen palvelukulttuuri, omotenashi, perustuu ajatukseen, että vieras kohdataan kunnioittavasti ja hänen tarpeensa huomioidaan ennakoivasti. Tämä näkyy kaikkialla: ravintoloissa, hotelleissa, liikenneruuhkissa ja jopa ohikulkijan käytöksessä. Kyse ei ole vain turistin miellyttämisestä, vaan syvälle juurtuneesta kulttuurisesta normista.

Liikenteen kurinalaisuus suurkaupungissa

Tokio on maailman suurin metropolialue, mutta liikenne toimii rauhallisesti. Jalankulkijat noudattavat sääntöjä, autoilijat ovat varovaisia ja julkinen liikenne toimii kellontarkasti. Taustalla on yhteiskunnallinen arvo, wa – harmonia. Jokainen yksilö asettaa oman käytöksensä yhteisen järjestyksen palvelukseen. Ja vaikka sääntöjä noudatetaan, niin poikkeuksiin suhtaudutaan kärsivällisesti. Autojen torvet eivät soi, eikä pyörätielle eksynyt jalankulkija joudu vihan tai väkivallan kohteeksi.

Siisteys ilman roskakoreja

Yksi silmiinpistävimmistä asioista oli kaupunkien siisteys. Julkisia roskakoreja ei juuri ole, sillä ne poistettiin suurimmaksi osaksi 1990-luvulla turvallisuussyistä. Silti ympäristö pysyy puhtaana. Miksi? Koska ihmiset vievät roskansa kotiin. Tämä kertoo, kuinka vahvoja yhteisölliset normit ovat: siisteys ei synny valvonnasta, vaan sisäistetystä vastuusta.

Turistit tervetulleita, maahanmuuttajat ei

Turistina sain tuntea itseni aidosti tervetulleeksi. Matkailu on Japanille tärkeä tulonlähde, ja vierailijoiden huomioiminen on osa taloudellista ja kulttuurista strategiaa. Mutta kun katsomme pidempiaikaista maahanmuuttoa, kuva on toinen. Ulkomaalaisten osuus Japanin väestöstä on vain noin 2–3 %, ja pysyvään maahanmuuttoon suhtaudutaan varauksella. Turisti otetaan vastaan hymyillen, pysyvä tulija kohtaa enemmän esteitä. Tätä strategiaa noudattamalla Japanista on tullut on BKT suhteutettuna maailman velkaantunein talous.

Luonnon estetiikka ja muotoilu

Matkalla huomasin myös, että Japanin luonto on häikäisevä. Yli 70 % maan pinta-alasta on vuoristoa, ja maisemat vaihtelevat jyrkistä rinteistä rauhallisiin bambumetsiin ja puutarhoihin. Luonto ei ole vain maisema, vaan osa japanilaista identiteettiä ja estetiikkaa.

Tämä näkyy myös arkkitehtuurissa, muotoilussa ja taiteessa: yksinkertaisuus, harmoninen mittakaava ja luonnon huomioiminen ovat syvällä kulttuurissa. Kun vertaan tätä pohjoismaiseen estetiikkaan, jossa korostuvat käytännöllisyys ja selkeys, Japanin tapa yhdistää kauneus, luonto ja arkinen käytettävyys tuntuu ainutlaatuiselta.

Kokemus ja faktat rinnakkain

Kun laittaa yhteen kokemukseni ja faktat, syntyy kokonaiskuva:

Ystävällisyys ja järjestys ovat aitoja ja syvällä kulttuurissa.
Siisteys ja kurinalaisuus kertovat vahvoista yhteisnormeista.
Turistin lämpimästä vastaanotosta huolimatta Japani on yksi OECD-maiden sulkeutuneimmista maahanmuutolle.
Luonto ja estetiikka paljastavat, että kauneuden kokemus ja sen arvostus ovat keskeisiä osia japanilaista elämäntapaa.

Yhteenvetona: Turistina koin Japanin avoimena, ystävällisenä ja harmonisena maana. Tilastojen valossa Japani on kuitenkin edelleen varautunut pysyvään muutokseen ja ulkopuolisten vastaanottamiseen. Samaan aikaan sen syvä estetiikan taju ja luonnon kunnioittaminen tekevät maasta ainutlaatuisen. Ehkä juuri tämä estetiikan ja harmonian taju on se, mikä erottaa Japanin edukseen. Ja herättää kysymyksen: voisimmeko me Pohjoismaissa oppia siitä jotakin?

Kokemukseni herättivät minut pohtimaan laajemmin eri maiden työmarkkinamalleja. Alla oleva taulukko vertaa Japania, Pohjoismaista mallia ja USA:ta – vahvuuksia ja haasteita rinnakkain.